Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Neito kulkee vetten päällä
Aikalaisarvio
Aikalaisarvio Arvostelevasta kirjaluettelosta (AKL). Huom., saattaa sisältää juonipaljastuksia!
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
Eri kansikuvat esitetään isoina, kun osoitat tai klikkaat pikkukuvaa.
kuvaus
Kuvaus kolmen vahvan naisen taistelusta oman onnensa ja paremman elämän puolesta teollistuvalla maaseudulla. Nainen voi menettää miehensä, lapsensa ja lapsenlapsensa, mutta elämälle asetetuista tavoitteista ei tingitä: verstas pidetään pystyssä ja kunniavelka pyritään maksamaan.
(Sanojen aika)
(Sanojen aika)
”Teosta hallitsee kolme naishahmoa: kova, sitkeä Alma, jonka kunniantunto on sokea totunnaisiin siveyskäskyihin nähden, ilottomasta lapsuudestaan lujaan, verevään ja merkillisesti ongelmattomana naisenosaan kypsyvä Helmi ja kolmantena Puntin emäntä, kuvana mahtavin, todellinen valtahahmo, iäkkyyttään sokeneva nainen joka hautta miehensä, poikansa ja pojanpoikansa, mutta joka lujin käsin pitää karvarinliikkeensä käynnissä, hoitaa talon ja kakarat ja luo sukua. Kolme tiiviisti lajiinsa sidottua naista. Saavutus on mestarillinen.” Vilho Suomi, US.
(takakansiteksti)
(takakansiteksti)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Päähenkilöt
Alkukieli
Tekstinäyte
Alma Virtanen istui tienvieressä kuivan, kesivän kuusenoksan päällä lepuuttamassa jalkojaan. Hän oli kävellyt toistakymmentä kilometriä. Uudet korkeakorkoiset nappikengät olivat ripirinnan ojanpohjassa valkoisen, haljenneen saven päällä ja Alman katsellessa niitä lempeästi kallistui vasemman jalan kenkä hitaasti ja kaatui kyljelleen.
Ajatella, sanoi Alma kallistuneelle kengälleen, erikoisesti vuorikankaassa enää vain heikosti näkyvälle, aamulla vielä hopeanväriselle leimalle. Ajatella, ennen tässä oli räme, ihan vetinen. Ja kinttupolku keskellä ja suomuuraimen varsia ja hirvien makauksia. Ja isot linnut lensivät maata pitkin siivet paukkuen.
Hän siirsi päävaatettaan varovasti taemmaksi. Lahoavien neulasien, mustiksi kypsyneitten ahomansikoiden ja heinänhelpeitten valoisaan tuoksuun sekoittui pesemättömän vaikkakaan ei likaisen tukan tuoksu.
Siitä on kolmekymmentäviisi vuotta, ainakin. Melkein neljäkymmentä. Ja nyt on kuiva nummi. Ajatella, kuka olisi uskonut. Että niin kauan on oltu poissa. Asuttu Riemulinnassa ja kaikki. Ja nyt on kuiva nummi.
Ajatella, sanoi Alma kallistuneelle kengälleen, erikoisesti vuorikankaassa enää vain heikosti näkyvälle, aamulla vielä hopeanväriselle leimalle. Ajatella, ennen tässä oli räme, ihan vetinen. Ja kinttupolku keskellä ja suomuuraimen varsia ja hirvien makauksia. Ja isot linnut lensivät maata pitkin siivet paukkuen.
Hän siirsi päävaatettaan varovasti taemmaksi. Lahoavien neulasien, mustiksi kypsyneitten ahomansikoiden ja heinänhelpeitten valoisaan tuoksuun sekoittui pesemättömän vaikkakaan ei likaisen tukan tuoksu.
Siitä on kolmekymmentäviisi vuotta, ainakin. Melkein neljäkymmentä. Ja nyt on kuiva nummi. Ajatella, kuka olisi uskonut. Että niin kauan on oltu poissa. Asuttu Riemulinnassa ja kaikki. Ja nyt on kuiva nummi.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Ilmestymisaika
Sivumäärä
286
Kustantaja
Kieli
Kääntäjä
Ilmestymisaika
Kustantaja
Kieli
Kääntäjä
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
339