Tarina merkillisestä rakkaudesta

Hercule Barfuss ja Henriette Vogel syntyvät königsbergiläisessä ilotalossa samana myrskyisenä talviyönä vuonna 1813. Heidän tiensä eroavat kymmenen vuoden iässä, mutta he eivät koskaan unohda toisiaan. Rakkaus Henrietteä kohtaan on Herculen elämää kuljettava voima, kaikissa sen merkillisissä käänteissä.
Herculen kohtalo on syntyä maailmaan epämuodostuneena kääpiönä. Hänellä ei ole varsinaisia käsiä, mutta jaloillaan hän soittaa mitä kauneinta urkumusiikkia. Hän ei kuule eikä puhu, mutta hän näkee paljon: suoraan ihmisten ajatuksiin. Niin hänen ulkomuotonsa kuin harvinainen kykynsäkin herättävät ympäristössä pelkoa ja levottomuutta, ja hänelle kertyykin elämän varrella useita vaarallisia vihollisia.

Vallgren yhdistää omintakeisesti fantasiaelementtejä ja historiallisia aineksia, suuria tunteita ja ajassa kuohuvia aatteita. Tuloksena on hengästyttävän runsas ja moniulotteinen kronikka, joka kuljettaa lukijan ilotalosta luostariin, Vatikaanista varietee-iltoihin, hullujenhuoneelta salonkeihin ja mantereelta toiselle.
(takakansiteksti)