Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Sarasvatin hiekkaa
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Sarasvatin hiekkaa on kirja maapallon tulevaisuudesta, tai oikeastaan melkein nykyajasta. Ilmaston lämmetessä suuret jäätiköt, kuten Grönlanti, sulavat hitaasti eikä huolestuttavia merkkejä näy vuosikymmeniin -- kunnes muutoksen pysäyttäminen on liian myöhäistä. Teos on jännityskertomus, jossa sekä globaalit että historialliset ulottuvuudet kytkeytyvät yksilöllisiin tunteisiin ja romanttisiin kohtaamisiin. Tapahtumapaikat siirtyvät Jäämeren syvänteistä Intian Mumbaihin, Suomen maaseudulle ja Grönlannin jäätiköille. Luonnonvoimat pakottavat tapahtumia eteenpäin, mutta inhimillinen näkökulma tuo niihin sisällön. Kirja koskettaa, kiehtoo ja pelottaa. Uskottavuus kasvaa Risto Isomäen monipuolisesta luonnontieteellisesta tietämyksestä sekä historian ja kulttuurien tuntemuksesta.
(JJ/ Sanojen aika)
- - -
“–Sarasvatista tulee hieno elokuva, Aku Louhimies sanoo.
Siis: tulee.” - Satakunnan Kansa
Ekologinen jännitysromaani, joka päättyy ihmisen itsensä aiheuttamaan ympäristökatastrofiin. Tämä visionäärinen teos jättitsunamien merkityksestä ihmiskunnan historiassa oli jo kustantajalla, kun hyökyaalto iski Aasian rannoille.
Kertomus sijoittuu lähitulevaisuuteen, Suomeen ja maailmalle, Grönlannin mannerjäätikölle ja Intian valtameren alueelle. Venäläinen tutkija Sergej yrittää yhdessä intialaisen tutkijayhteisön ja kollegansa Amritan kanssa selvittää Cambaynlahdesta meren alta löytyvän vajonneen kaupungin arvoitusta. Samaan aikaan suomalainen Kari Ahola yrittää toisaalla kehittää ratkaisua jäätiköiden sulamisongelmaan. Jäätiköitä tukii myös Gönlannissa tukikohtaansa pitävä tutkimusyksikkö ja filippiiniläissyntyinen erakko Susan Chang. Yllättävällä tavalla nämä kaksi tutkimuslinjaa tangeeraavat toisiaan, ja tutkijat ymmärtävät, että jäätiköt ovat vaarassa sulaa, minkä seurauksena maapalloa uhkaa kaiken tuhoava tsunamikatastrofi ja vedenpaisumus. Alkaa löytyä vastauksia myös vuosituansia sitten asetettuihin kysymyksiin.
Lopulta käy niin, että vaikka tutkijat ovat osanneet ennustaa jättiaaltojen synnyn, aikaa estää niiden vyöry ei enää ole.
Tämän romaanin poikkeuksellinen imu ei perustu juoneen vaan asiantuntemukseen. Kirjan sankareita ovat tutkijat, joiden tutkimuspolkujen seuraaminen luo teokseen sen jännitysmomentit. Lukijalle avautuu laajoja näkymiä maapallon historiaan, luonnonilmiöiden taustoihin, sivilisaation syntyyn ja kehitykseen, avaruuden rakenteeseen, Atlantiksen arvoitukseen. Vaikuttavimmillaan Isomäki on kertoessaan napajäätiköstä: lumen, jään, ilman ja veden arvaamattomuudesta, niiden liikkeistä ja muodoista. Hän pitää lukijan pihdeissään, sillä hänellä on jos jollain on paitsi lumen myös veden taju.
“Sarasvatin hiekkaa on äärimmäisen taitavasti kirjoitettu jännitysromaani, jossa on ilmastokatastrofin lisäksi monia muitakin tasoja. Todellisuuteen pohjaavan jännityksen mestariteoksia kirjoittanut Ilkka Remes jää kyllä nyt kakkoseksi”
Kai Hirvasnoro, Kansan Uutiset
- - -
“Sarasvatin hiekkaa on pelottava jännitysromaani, koska se on asetelmaltaan niin julmetun todellinen. --- Sitä on välttämätöntä kehua hurjan aiheen käsittelystä ja monimutkaisten kausaaliketjujen selvittämisestä lukijalle. Kerrankin saa luettavakseen kaunokirjallisen teoksen, jolla on todella paljon sanottavaa. --- Sarasvatin hiekkaa on valtavan tärkeä puheenvuoro ilmastokeskusteluun. Trillerinä se palvelee viihteellisiä tarkoituperiään ---.”
–Lauri Sihvonen, Parnasso 2005/7
- - -
“Sarasvatin hiekkaa on aiheensa ja sen käsittelytavan vuoksi yksi kirjasyksyn tärkeimmistä teoksista --- Lumen ja jään liikehdinnän kuvaajana Isomäki on yhtä vangitseva kuin Peter Hoeg teoksessaan Lumen taju.”
–Saara Kesävuori, Aamulahti 16.10., Kainuun Sanomat 18.10.2005
Kirja oli ehdolla Finlandia-palkinnon saajaksi v. 2005. Kiitos kirjasta -mitali 2006, Tähtivaeltaja-palkinto 2006.
(Tammi)
(JJ/ Sanojen aika)
- - -
“–Sarasvatista tulee hieno elokuva, Aku Louhimies sanoo.
Siis: tulee.” - Satakunnan Kansa
Ekologinen jännitysromaani, joka päättyy ihmisen itsensä aiheuttamaan ympäristökatastrofiin. Tämä visionäärinen teos jättitsunamien merkityksestä ihmiskunnan historiassa oli jo kustantajalla, kun hyökyaalto iski Aasian rannoille.
Kertomus sijoittuu lähitulevaisuuteen, Suomeen ja maailmalle, Grönlannin mannerjäätikölle ja Intian valtameren alueelle. Venäläinen tutkija Sergej yrittää yhdessä intialaisen tutkijayhteisön ja kollegansa Amritan kanssa selvittää Cambaynlahdesta meren alta löytyvän vajonneen kaupungin arvoitusta. Samaan aikaan suomalainen Kari Ahola yrittää toisaalla kehittää ratkaisua jäätiköiden sulamisongelmaan. Jäätiköitä tukii myös Gönlannissa tukikohtaansa pitävä tutkimusyksikkö ja filippiiniläissyntyinen erakko Susan Chang. Yllättävällä tavalla nämä kaksi tutkimuslinjaa tangeeraavat toisiaan, ja tutkijat ymmärtävät, että jäätiköt ovat vaarassa sulaa, minkä seurauksena maapalloa uhkaa kaiken tuhoava tsunamikatastrofi ja vedenpaisumus. Alkaa löytyä vastauksia myös vuosituansia sitten asetettuihin kysymyksiin.
Lopulta käy niin, että vaikka tutkijat ovat osanneet ennustaa jättiaaltojen synnyn, aikaa estää niiden vyöry ei enää ole.
Tämän romaanin poikkeuksellinen imu ei perustu juoneen vaan asiantuntemukseen. Kirjan sankareita ovat tutkijat, joiden tutkimuspolkujen seuraaminen luo teokseen sen jännitysmomentit. Lukijalle avautuu laajoja näkymiä maapallon historiaan, luonnonilmiöiden taustoihin, sivilisaation syntyyn ja kehitykseen, avaruuden rakenteeseen, Atlantiksen arvoitukseen. Vaikuttavimmillaan Isomäki on kertoessaan napajäätiköstä: lumen, jään, ilman ja veden arvaamattomuudesta, niiden liikkeistä ja muodoista. Hän pitää lukijan pihdeissään, sillä hänellä on jos jollain on paitsi lumen myös veden taju.
“Sarasvatin hiekkaa on äärimmäisen taitavasti kirjoitettu jännitysromaani, jossa on ilmastokatastrofin lisäksi monia muitakin tasoja. Todellisuuteen pohjaavan jännityksen mestariteoksia kirjoittanut Ilkka Remes jää kyllä nyt kakkoseksi”
Kai Hirvasnoro, Kansan Uutiset
- - -
“Sarasvatin hiekkaa on pelottava jännitysromaani, koska se on asetelmaltaan niin julmetun todellinen. --- Sitä on välttämätöntä kehua hurjan aiheen käsittelystä ja monimutkaisten kausaaliketjujen selvittämisestä lukijalle. Kerrankin saa luettavakseen kaunokirjallisen teoksen, jolla on todella paljon sanottavaa. --- Sarasvatin hiekkaa on valtavan tärkeä puheenvuoro ilmastokeskusteluun. Trillerinä se palvelee viihteellisiä tarkoituperiään ---.”
–Lauri Sihvonen, Parnasso 2005/7
- - -
“Sarasvatin hiekkaa on aiheensa ja sen käsittelytavan vuoksi yksi kirjasyksyn tärkeimmistä teoksista --- Lumen ja jään liikehdinnän kuvaajana Isomäki on yhtä vangitseva kuin Peter Hoeg teoksessaan Lumen taju.”
–Saara Kesävuori, Aamulahti 16.10., Kainuun Sanomat 18.10.2005
Kirja oli ehdolla Finlandia-palkinnon saajaksi v. 2005. Kiitos kirjasta -mitali 2006, Tähtivaeltaja-palkinto 2006.
(Tammi)
Kirjallisuudenlaji
Henkilöt, toimijat
Päähenkilöt
Tapahtuma-aika
Tarkka aika
Alkukieli
Tekstinäyte
Prologi
CAMBAYNLAHTI,
INTIAN LÄNSIRANNIKKO
Taru Atlantiksesta, uponneesta mantereesta, oli kiehtonut ihmisten mieliä niin pitkään, että Atlantiksen löytymisellä olisi luullut olevan merkittävä uutisarvo. Eräässä kiertokyselyssä englantilaiset toimittajat olivat äänestäneet Atlantiksen löytymisen jopa neljänneksi suurimmaksi mahdolliseksi uutiseksi. Englantilaistoimittajien äänestyksessä Atlantiksen taakse jäi hypoteettisten uutistapahtumien listalla muun muassa sellainenkin mahdollisuus kuin Jeesuksen toinen tuleminen.
Mutta kun Atlantis lopulta löydettiin, juuri kukaan ei kiinnittänyt asiaan sen suurempaa huomiota. Sillä meren alle hukkunut ikivanha sivilisaatio ja sen kaupunkien rauniot löytyivät aivan väärästä paikasta.
Intian kansallisen meriteknologian instituutin tutkijat ilmoittivat toukokuussa 2001 löytäneensä Intian länsirannikolta, Cambaynlahden pohjalta, "täsmällisiä geometrisiä muotoja". Meren pohjalta löydetyt kuviot muistuttivat kovasti Mohenjodaron, Harappan ja muiden Indus-Sarasvati-kulttuurin jälkeensä jättämien ikivanhojen kaupunkien raunioita. Mutta ne olivat neljänkymmenen metrin syvyydessä meren pohjalla, neljänkymmenen kilometrin päässä rannikolta.
M.V. Sagar Paschmi -tutkimusaluksen kaikuluotaimella saaduissa kuvissa näkyi puolittain merenalaisten hiekkadyynien alle hautautuneita talojen perustuksia sekä vanhoilta kastelukanavilta ja avoviemäreiltä vaikuttavia pitkiä, suoria viivoja. Vedenalainen rauniokaupunki oli yhdeksän kilometrin pituinen ja kahden kilometrin levyinen.
CAMBAYNLAHTI,
INTIAN LÄNSIRANNIKKO
Taru Atlantiksesta, uponneesta mantereesta, oli kiehtonut ihmisten mieliä niin pitkään, että Atlantiksen löytymisellä olisi luullut olevan merkittävä uutisarvo. Eräässä kiertokyselyssä englantilaiset toimittajat olivat äänestäneet Atlantiksen löytymisen jopa neljänneksi suurimmaksi mahdolliseksi uutiseksi. Englantilaistoimittajien äänestyksessä Atlantiksen taakse jäi hypoteettisten uutistapahtumien listalla muun muassa sellainenkin mahdollisuus kuin Jeesuksen toinen tuleminen.
Mutta kun Atlantis lopulta löydettiin, juuri kukaan ei kiinnittänyt asiaan sen suurempaa huomiota. Sillä meren alle hukkunut ikivanha sivilisaatio ja sen kaupunkien rauniot löytyivät aivan väärästä paikasta.
Intian kansallisen meriteknologian instituutin tutkijat ilmoittivat toukokuussa 2001 löytäneensä Intian länsirannikolta, Cambaynlahden pohjalta, "täsmällisiä geometrisiä muotoja". Meren pohjalta löydetyt kuviot muistuttivat kovasti Mohenjodaron, Harappan ja muiden Indus-Sarasvati-kulttuurin jälkeensä jättämien ikivanhojen kaupunkien raunioita. Mutta ne olivat neljänkymmenen metrin syvyydessä meren pohjalla, neljänkymmenen kilometrin päässä rannikolta.
M.V. Sagar Paschmi -tutkimusaluksen kaikuluotaimella saaduissa kuvissa näkyi puolittain merenalaisten hiekkadyynien alle hautautuneita talojen perustuksia sekä vanhoilta kastelukanavilta ja avoviemäreiltä vaikuttavia pitkiä, suoria viivoja. Vedenalainen rauniokaupunki oli yhdeksän kilometrin pituinen ja kahden kilometrin levyinen.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
320
Kustantaja
Kieli
Lisätietoja
Ilmestynyt myös Loisto-pokkarina.