Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Kaksi raukkaa
Aikalaisarvio
Aikalaisarvio Arvostelevasta kirjaluettelosta (AKL). Huom., saattaa sisältää juonipaljastuksia!
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Kun Juhani Siljon postuumi teos, runo- ja aforismikokoelma SELVÄÄN VETEEN vuonna 1919 ilmestyi, julkisti se monin tavoin tekijän ja AinElisabet Pennasen rakkaussuhteen. Se oli aikaisemminkin ollut pienen helsinkiläisen kulttuuripiirin tiedossa, Tampereella sitä oli hienokseen seurailtu ja Jyväskylässä se oli nostanut seminaarin lehtorinrouvien ja heidän ystävättäriensä ristiretken tätä suhdetta vastaan erikseen ja "vapaata rakkautta" vastaan yleensä.
Tältä ensimäisen maailmansodan loppuvuosien suomalaiselta todelllisuuspohjalta kasvaa äitini AinElisabet Pennasen romaani KAKSI RAUKKAA. Se on romaani naisen taistelusta oikeudestaan omaan elämäänsä. Miehen ja naisen rakkauden käsityksen ja rakkauselämysten välinen ristiriita, rakkauden sisäinen kamppailu kietoutuu omahyväisen ja umpinaisen pikkukaupungin pahan silmän "jettatoren" jatkuvaan vainoamiseen.
Runoilijoita ympäröivät myös vuosisadan alun suomalaisen kulttuuripiirin sisäiset juonittelut, he elävät yhtähyvin sen ahtauden ja köyhyyden kuin sen hilpeät hetket ja rohkeat unelmat. Osittain tunnistettavien kulttuurihenkilöiden kuvaus on toisinaan parodinen ja aina subjektiivinen, mutta ei ilkeä eikä perustelematon, siinä henkii tuoreena aikalaisten näkökulma.
Kaupungin vieressä rehottaa suomalainen maaseutu vielä heräämättömässä luonnontilassaan maahan pinttyneine viljelijöineen, kutistuneine tai viisaine naisineen, sukuavioliittoineen, "omine" mielisairaineen ja avitominen lapsineen.
Romaani on täynnä maahan lannistavaa todellisuutta ja kuitenkin AinElisabet Pennasen ehdotonta elämänuskoa:
"Ellei elämä antautunut vapaaehtoisesti, ei sitä saanut vaatia, ei olla tietävinäänkään, että toivoi enemän ... täytyi vain korottaa omaa lämpöään, säteillä, hellittää kuin aurinko heltiämättömästi. Ehkä jokin hedelmä kuitenkin kypsyisi."
(takakansitekstistä)
Tältä ensimäisen maailmansodan loppuvuosien suomalaiselta todelllisuuspohjalta kasvaa äitini AinElisabet Pennasen romaani KAKSI RAUKKAA. Se on romaani naisen taistelusta oikeudestaan omaan elämäänsä. Miehen ja naisen rakkauden käsityksen ja rakkauselämysten välinen ristiriita, rakkauden sisäinen kamppailu kietoutuu omahyväisen ja umpinaisen pikkukaupungin pahan silmän "jettatoren" jatkuvaan vainoamiseen.
Runoilijoita ympäröivät myös vuosisadan alun suomalaisen kulttuuripiirin sisäiset juonittelut, he elävät yhtähyvin sen ahtauden ja köyhyyden kuin sen hilpeät hetket ja rohkeat unelmat. Osittain tunnistettavien kulttuurihenkilöiden kuvaus on toisinaan parodinen ja aina subjektiivinen, mutta ei ilkeä eikä perustelematon, siinä henkii tuoreena aikalaisten näkökulma.
Kaupungin vieressä rehottaa suomalainen maaseutu vielä heräämättömässä luonnontilassaan maahan pinttyneine viljelijöineen, kutistuneine tai viisaine naisineen, sukuavioliittoineen, "omine" mielisairaineen ja avitominen lapsineen.
Romaani on täynnä maahan lannistavaa todellisuutta ja kuitenkin AinElisabet Pennasen ehdotonta elämänuskoa:
"Ellei elämä antautunut vapaaehtoisesti, ei sitä saanut vaatia, ei olla tietävinäänkään, että toivoi enemän ... täytyi vain korottaa omaa lämpöään, säteillä, hellittää kuin aurinko heltiämättömästi. Ehkä jokin hedelmä kuitenkin kypsyisi."
(takakansitekstistä)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Henkilöt, toimijat
Päähenkilöt
Alkukieli
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Alanimeke
Kahden runoilijan rakkaus
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
547