Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.

Toinen

Tyyppi

romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.

kuvaus

Teini-ikä ja nuorisokulttuuri keksittiin 1950-luvulla, kun huomattiin että heissä piili valtava ostopotentiaali kasvavalle taloudelle. Siitä lähti nuoren ihmisen elämä on ollut ahdistavaa, kaikkien kuviteltavissa olevien mielihalujen tyydytykseen pyrkivää räpistelyä. Kuvioon kuuluu myös sukupolvien välinen kilpailu siitä, kenellä on ollut hauskin, hurjin ja merkityksellisin nuoruus. Kilpailua käydään myyttisten kertomusten ja hahmojen kautta:

50-luvun ”nuorissa vihaisissa miehissä” yhdistyi pahennusta herättävä alkoholinkäyttö ja syvällinen eurooppalaisen kulttuuriperinnön tuntemus. Heidän henkeviä illanistujaisiaan muistellaan edelleen ihmetyksestä huokaillen, vaikka niiden todellinen taso on päivittäin kuultavissa Kallioon tai Sörnäisiin suuntaavissa raitiovaunuissa. Ahdasmieliset taistolaiset ja estoiset hipit taas haluavat kaikesta huolimatta muistaa 70-luvun vapaan rakkauden ja iloisen yhteishengen myyttisenä aikakautena. 80-luku oli aineellisen rikkauden ja egoismin aikaa, joka heijastui kulttuurielämässä perinteisiä arvoja ja traditioita kyseenalaistavana postmodernina ajatteluna. Vuosikymmenestä on nykysilmin katsottuna jäänyt käteen kuitenkin vain harvinaisen rumia vaatteita, huonoa taidetta ja jumppaa.

Tuomas Vimman teokset ovat osa sukupolvimyyttien luomisen traditiota, mutta niissä tarinaa ei luoda jälkikäteen vaan tässä ja nyt. Vimman teokset lyövät lisäksi laudalta kaikki edeltäneet villin ja ylettömän elämän kuvaukset. Vimman ”Toinen” tapahtuu esikoisteoksen tavoin pääosin Helsingin Punavuoressa, 2000-luvun eliitin asuinalueella. Kirjailija Vimman ja hänen tyttöystävänsä muotitoimittaja Indigon elämä muodostuu ylellisistä asioista mm. shoppailusta Italiassa, kokaiinista, riistaruoasta, suomenruotsalaisista kokkareista, kuuluisista ystävistä sekä ennen kaikkea joutenolosta. Teoksen juoni punoutuu ”Helsinki 12”-romaanin jälkeisen mediapyörityksen kautta kuvaamaan kirjailijan julkisuuskuvan muokkaantumista. Ajoittain päihdehöyryiset tapahtumat ovat avoimen uskomattomia, jolloin kerronta lähestyy fantastista kirjallisuutta.

Romaani on oivallinen dokumentti 2000-luvun stadilaisesta kielestä ja yöelämästä, jossa keskeisiä tapahtumapaikkoja ovat monelle lukijallekin tutut We Got Beef ja Lost & Found. Teoksen mise en abyme –rakenteessa kertojan identiteetti on hämärtynyt tavalla, joka askarruttaa vielä pitkään lukemisen jälkeen. Hyvä esimerkki hämäryydestä on kohtaus, jossa nuhjuinen esikoiskirjailija Miettinen saa turpaansa übermensch-ideologian omaksuneelta Vimman ex-tyttöystävältä. Onko ”Toisen” todellinen tai kuviteltu kirjoittaja Miettinen, Vimma vai joku muu? Koostuuko naisten ajatusmaailma tosiaankin vain erilaisten vaate- ja hajuvesimerkkien luetteloista?
(Jukka Uotila/ Sanojen aika)

Kirjallisuudenlaji

Aiheet ja teemat

Henkilöt, toimijat

Päähenkilöt

Alkukieli

Tekstinäyte

Indigo tuli kotiin ja olin sitä eteisessä vastassa. Riisuin siltä housut jo ovensuussa ja lykkäsin sampanjalasin käteen. Johdatin sen pöydän ääreen, johon olin kattanut baijerilaista kristallia, italialaista posilliinia ja thaimaalaisia orkdideoja. Istutin kissan paikalleen ja säädin musiikkia hieman hiljemmalle. Indigo istui rintojen kohdalta superkireässä Ranee K:n paidassa ja lasi kädessään, katsellen mua huvittuneena kantaessani sapuskaa pöytään.
Indigo naposteli kultalusikalla maailman kalleinta kaviaaria nuollessani sitä pöydän alla. Se juotti mulle välillä sampanjaa ja laukesi ennen toista alkupalaa. Kateenkorva olisi saanut Brillat-Savarinin puhkeamaan ilonkyyneliin. Indigo hieroi pimppiään pureskellessaan manteleita.
Riisuin puolihuomaamatta Indigon loputkin vaatteet flambeeratessani samalla fasaanin. Olin napannut varmuuden vuoksi Viagraa ja Cialista ennen sapuskaa, ja olin kuin tulessa. Lahjoitin jälkiruuan aikana sille Christian Lacroixin SAGA deluxe- tason arctic marble fox- puuhkan, jonka turkishankkijani Aylin oli mulle skorannut. Otin naiseni ensimmäisen kerran takaapäin ruokapöydällä uuden pörrön päällä French Laundryn reseptin mukaan tehdyn sitruunapiirakan ja Valhronan Praliné Intense Noirien keskellä.

Makasimme muutamaa brutaalia tuntia myöhemmin mangokylvyssä Brucknerin seitsemännen sinfonian soidessa. Indigo uikutti kevyesti. Lahjoitin sille Tillanderilta hankkimani rubiinikorvakorut, jotka näyttivät kynttilänvalossa soivan sfäärien harmoniaa. Elämä oli kivaa.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.

julkaisut

Nimi

Alanimeke

romaani

Ensimmäinen julkaisu

kyllä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

215

Kieli

Sarjamerkintä