Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.

Elämä edestakaisin

Aikalaisarvio
Aikalaisarvio Arvostelevasta kirjaluettelosta (AKL). Huom., saattaa sisältää juonipaljastuksia!

Tyyppi

romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.

kuvaus

Elämä edestakaisin -romaanissa karjalaisten evakkokokemukset nähdään äidin ja tyttären silmin. Karjalaisten naisten urheus, pyrkimys palata takaisin kotiin ja vaellus edestakaisin Laatokan Karjalan teillä jatkosodan aikana on äärimmäinen ponnistus, mutta koettelemusten keskelläkin kukoistavat karjalainen elämänusko ja huumori.
(takakansiteksti)


Hellin ja hänen murrosikäisen tyttärensä evakkotie kulkee edestakaisin. Välillä päästää kotiin Kannakselle, välillä elellään Annamarin hoteissa. Kylien erilaiset ihmiset kohtaloineen tulevat tutuiksi. Kodittomuus ja epävarmuus koskettavat, mutta romaanissa on myös paljon lämpöä ja huumoria. Sota-ajan elämää, tapoja ja esineitäkin on kuvattu tarkasti, ihmisten väliset suhteet ovat kuitenkin romaanin keskeistä sisältöä.
(Sanojen aika)


Kirja kuvaa karjalaisten naisten elämää jatkosodan aikana. Keskiössä ovat Helli ja hänen tyttärensä Maila, jotka ovat joutuneet evakkoon pikkutilaltaan talvisodan aikana. He ovat käväisseet Satakunnassa, jossa eivät ole viihtyneet. Paluumatka on kuitenkin keskeytynyt matkustuskiellon vuoksi, ja Helli ja Maila ovat purkautuneet karjoineen ja kuormineen rajan pinnassa sijaitsevalle Annamarin maatilalle. Annamarin luona majailee myös Selma, Hellin käly hänen ensimmäisestä avioliitostaan. Matkustuskiellon kumouduttua Helli ja Maila eivät saa heti lähdettyä vaan viettävät syksyn ja talven Annamarin luona. Kun Helli ja Maila lopulta palaavat kotitilalleen, ei heidän oleilunsa siellä jää pitkäksi. Vuoden päästä on taas lähdettävä, ja he vaeltavat takaisin Annamarin luo. Sinne he eivät kuitenkaan jää vaan päättävät heti perille päästyään lähteä vastoin muiden kehotuksia takaisin, kulkemaan täysin päinvastaiseen suuntaan kuin valtava evakkovirta. ”Me lähdemme Mailan kanssa nyt kotiin, ei meillä ole täällä mitään tekemistä.” Ja kotiinhan ei voi kuitenkaan jäädä pitkäksi aikaa jäädä, sillä sota hävitään ja Karjalan kannas luovutetaan… Kirjan päällimmäiseksi teemaksi nousee evakkojen asema ja heidän kokemansa kodittomuuden tunne. Kirjan viimeisillä sivuilla se tiivistyy näin: "Niin kävi, ettei heille jäänyt mitään mielikuvaa lopullisesta lähdöstä, he olivat lähteneet niin monta kertaa ja palanneet niin monta kertaa, etteivät he voineet erottaa perästäpäin, mikä niistä oli viimeinen. Eivätkä he tulleet sanoneeksi hyvästiksi ainoallekaan paikalle, lähtö ja poissaolo jäi ainaisesti tuntumaan tilapäiseltä." Rankasta aiheesta huolimatta kirja ei ole synkkä, vaan Kilven huumori naurattaa useamman kerran. Erinomaisen hauskasti ja ironisesti on kuvattu esimerkiksi neiti Lempi Viinasen ponnistelut marttatoiminnan henkiin puhaltamiseksi sota-ajan puutteellisissa olosuhteissa.

Henkilöt, toimijat

Päähenkilöt

Tapahtumapaikat

Konkreettiset tapahtumapaikat

Tarkka aika

Alkukieli

Tekstinäyte

Mutta sittenkin - miksi ihmeessä he eivät Selman kanssa olleet saman tien työntyneet jonnekin Keski-Suomeen tai Päijänteen toiselle puolelle ja aloittaneet pysyväistä elämää. Selmalla olisi ehkä jo kunnollinen hattukauppa, tosin näitä pula-ajan lumppuhuopaisia hattuja, mutta hattuja kumminkin, ja Helli viljelisi siellä maata vähäisellä tottumuksellaan ja odottaisi miehensä paluuta; mutta ei. He olivat jääneet rajan pintaan kuin ovensuuhun pysähtyneet vieraat eivätkä uskaltaneet käydä peremmälle.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.

julkaisut

Ensimmäinen julkaisu

kyllä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

392

Kustantaja

Kieli

Lisätietoja

Ilmestynyt myös Kotimaiset valiot-sarjassa.

Sarjamerkintä