Rakkautta
Kokoteksti
Linkki vie kokotekstiin Kirjasammon ulkopuolelle.
Tyyppi
novellikokoelmat
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
Eri kansikuvat esitetään isoina, kun osoitat tai klikkaat pikkukuvaa.
kuvaus
Novellikokoelman Rakkautta vapaamielistä naiskuvausta ja siihen liittyvää eroottisuutta pidettiin aikanaan sopimattomana. Kuopiolainen Walkonauha yhdistys varoitti yleisöä kohua herättäneestä siveettömästä teoksesta, jossa "aistillisuuden myrkkyä tarjotaan nuorisolle". Teoksen saamissa arvosteluissa kiinnitettiin myös erityistä huomiota tekstien moraalittomuuteen ja kyynisyyteen. Novellien uusi keskittynyt muoto ja ilmaus sitä vastoin saivat positiivisen vastaanoton. Viljo Tarkiainen näki kokoelmassa jopa kansainvälisiä ansioita. Myönteistä palautetta Maria Jotuni sai lisäksi suuresti arvostamaltaan Knut Hamsunilta, joka oli lukenut teoksen ruotsinkielisen käännöksen.
Novelleissa kuvataan joko pettyneitä tai neuvokkaita naisia ristiriitatilanteissa. Mies ja yhteiskunnan arvot ovat tärkeä osa ongelmaa. Naiset valitsevat elämänkumppaninsa järkevästi taloudellista toimeentuloa ajatellen, intohimon ja rakkauden he varaavat menneille ihastuksille tai salaisille rakastajille. Naisen näkökulmasta kerrotuissa tarinoissa mies on harvoin fyysisesti läsnä, tämä saattaa toki istua halvaantuneena kiikkutuolissa tai tehdä lähtöä vankilaan. Ihmissuhteiden traagisuus selviää naisten ajatuksista, keskusteluista ja kirjeistä. Muutamassa novellissa on miehen näkökulma, mutta myös niistä ilmenee naisen alisteinen asema työn tekijänä ja ruumiillisen rakkauden lähteenä.
Kaupankäynti-aiheisen Rakkautta-novellin huumori syntyy vakavan asian ja sen arkisen esittämistavan jännitteestä. Konttoristi selvittää ystävättärelleen kauppiaan lähestyneen häntä rakkaus mielessään. Ystävättären kysymysten johdattelemana selviää, että tuloksena on sopimus avioliitosta. Nainen tuo liittoon työvoimansa ja kapiot, mies talon ja rahat. Lopuksi konttoristi toteaa päätyneensä kauppiaan kanssa siihen tulokseen, että kyllä hyvästä sydämestä tehtävää työtä ja rahoja voidaan sanoa vaikka rakkaudeksi. Kokoelman toisessa novellissa Matami Röhelin nuori nainen haluaa jättää vastasyntyneen lapsensa matamille. Maksua vastaan matami lupaa huolehtia lapsesta kaikin puolin. Häneltä lipsahtaa, että joskus kun maksu on ollut riittämätön, lapsi on saattanut kuolla. Matami on irvokas hahmo, joka elää miehensä kanssa toisten ahdingosta. Nuoren äidin kevyeltä tuntuvan ratkaisun syihin viitataan vain parilla lauseella.
(Tuhannet tunteet)
"Ruumistani polttaa."
RAKKAUTTA (1907) on kirjoittajansa toinen nimeke ja täynnä läpimurtoaan tekevän taiturin vasta nykylukijoihin täysin uppoavaa voimaa ja tenhoa. Aistiriemun juhliminen keskellä todellisuudentajuisesti hahmotettua rakastamisen vaikeutta ja sovinnaistapojen puristusta johti kohuun ja kirjasotiin mutta herätti modernin sanataiteen ystävien kiinnostuksen meillä ja muualla. Kolmentoista novellin koonnos järkyttää ja ilahdutttaa niin aiheillaan kuin nerokkaan moninaisella kielellään ja varmalla otteellaan.
(ntamo, 2021)
Novelleissa kuvataan joko pettyneitä tai neuvokkaita naisia ristiriitatilanteissa. Mies ja yhteiskunnan arvot ovat tärkeä osa ongelmaa. Naiset valitsevat elämänkumppaninsa järkevästi taloudellista toimeentuloa ajatellen, intohimon ja rakkauden he varaavat menneille ihastuksille tai salaisille rakastajille. Naisen näkökulmasta kerrotuissa tarinoissa mies on harvoin fyysisesti läsnä, tämä saattaa toki istua halvaantuneena kiikkutuolissa tai tehdä lähtöä vankilaan. Ihmissuhteiden traagisuus selviää naisten ajatuksista, keskusteluista ja kirjeistä. Muutamassa novellissa on miehen näkökulma, mutta myös niistä ilmenee naisen alisteinen asema työn tekijänä ja ruumiillisen rakkauden lähteenä.
Kaupankäynti-aiheisen Rakkautta-novellin huumori syntyy vakavan asian ja sen arkisen esittämistavan jännitteestä. Konttoristi selvittää ystävättärelleen kauppiaan lähestyneen häntä rakkaus mielessään. Ystävättären kysymysten johdattelemana selviää, että tuloksena on sopimus avioliitosta. Nainen tuo liittoon työvoimansa ja kapiot, mies talon ja rahat. Lopuksi konttoristi toteaa päätyneensä kauppiaan kanssa siihen tulokseen, että kyllä hyvästä sydämestä tehtävää työtä ja rahoja voidaan sanoa vaikka rakkaudeksi. Kokoelman toisessa novellissa Matami Röhelin nuori nainen haluaa jättää vastasyntyneen lapsensa matamille. Maksua vastaan matami lupaa huolehtia lapsesta kaikin puolin. Häneltä lipsahtaa, että joskus kun maksu on ollut riittämätön, lapsi on saattanut kuolla. Matami on irvokas hahmo, joka elää miehensä kanssa toisten ahdingosta. Nuoren äidin kevyeltä tuntuvan ratkaisun syihin viitataan vain parilla lauseella.
(Tuhannet tunteet)
"Ruumistani polttaa."
RAKKAUTTA (1907) on kirjoittajansa toinen nimeke ja täynnä läpimurtoaan tekevän taiturin vasta nykylukijoihin täysin uppoavaa voimaa ja tenhoa. Aistiriemun juhliminen keskellä todellisuudentajuisesti hahmotettua rakastamisen vaikeutta ja sovinnaistapojen puristusta johti kohuun ja kirjasotiin mutta herätti modernin sanataiteen ystävien kiinnostuksen meillä ja muualla. Kolmentoista novellin koonnos järkyttää ja ilahdutttaa niin aiheillaan kuin nerokkaan moninaisella kielellään ja varmalla otteellaan.
(ntamo, 2021)
Kirjallisuudenlaji
Alkukieli
Tekstinäyte
Kävi miten kävi, ajattelin siinä itsekseni, hyvin hullusti ei tässä käy. Mieheen kyllä ajan pitkään tottuu. Parasta aina tehdä aikanansa, mitä tehtävä on. Ja kun tämä on varakas ja tasainen. Siinä siltä puolelta ei ole mitään, ja muista puolista minä kyllä suoriudun. Ei niin, ettei minusta olisi ollut köyhän miehen vaimoksi. Köyhälle minä olin luotu. Minä olisin ollut hyvä köyhän miehen vaimo. Minä olisin paremmin ymmärtänyt köyhän kohdan ja surkuilematta työtä tehnyt ja kohtaa kohentanut. Mutta niin ei sattunut. Se, jota ajattelin, ei minuun katsonut. Ei varmaan tiennyt, mitkä ajatukset mielessä liikkuivat ja vuosia kummittelivat. "Elä ajattele", sanoin minä itselleni, "elä ajattele tyhjää, ei hän sinusta huoli. " Mutta jos huolisi sittenkin, kangasti mielessä aina ja minä ajattelin. Kun on ne vuodet, jolloin mentävä olisi, ajattelee. Mutta kun ei, niin ei. Se on juuri se, että kun ei, niin ei. Ja miehiä on sitten monta. Ja niistä muista ei toinen ole kummempi kuin toinenkaan. Eikä sekään olisi ihmistä kummempi ollut. Näinhän minä, mikä se oli. Mutta annas, kun se kangastaa ja mieleen kaihin jättää. - No niin, sanoin minä sitte tälle vielä sen, että miehen pitää olla selväpäinen ja ymmärtää sitä maailmanjärjestystä, jonka alle on alistettu, niin että esimerkiksi kun nainen, jonka on ottanut itseänsä varten ikäänkuin, ei vaadi vuotuista palkkaa oloistaan, niin se työ, jonka nainen pesään tekee, on niinkuin vapaehtoista hyvyyttä, ja ettei palkoista tule puhetta - niin, sitä voi sanoa vaikka rakkaudeksi. Ymmärtääkö hän sen, kysyin minä.
Pakinasta Rakkautta
Pakinasta Rakkautta
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
176