Kuolemansairauteen rinnastettava syli-ikävä

Vankisaattue on matkalla kohti Venäjää, vankkurien pyörät ryskivät kiviin, kärpäset kiusaavat, varikset kraakkuvat ja joutokoirat räksyttävät.
Eletään Suomen sotaa, vuosia 1808-1809. Kapteeni Värnhjelm kurkottaa nostalgiset ajatuksensa taakse jäävälle isänmaalle, vaimoonsa ja tyttäriinsä, ja on aivan varma siitä että emäntäpiika varastelee ja palvelijat sekä juopottelevat että lyövät laimin. Lopen väsynyt majuri af Åkerlille muistelee edessä olevia hetkiä aina kahden ja puolen vuosisadan päähän, tuntee inhoa kaikkien valtakuntien armeijoita kohtaan ja potee ilottomuuden aiheuttaman kroonisen huonotuulisuuden lisäksi kuolemansairauteen rinnastettavaa syli-ikävää. Sen kohteena on takaakin päin ihanaksi osoittautuva ruhtinaantytär, jonka af Åkerlille kohtaa kertomuksen lopussa.