Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Siunattu hulluus
Aikalaisarvio
Aikalaisarvio Arvostelevasta kirjaluettelosta (AKL). Huom., saattaa sisältää juonipaljastuksia!
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Oletko sinä milloinkaan nähnyt oikein viisasta miestä? Harvoin Rummukaisen veljekset Ana ja Vilippus näin juhlallisia kyselivät toisiltaan. Mutta nyt kun oltiin viemässä Elmeriä hullujenhuoneeseen, pyhätakit niskassa ja pitkä maantie edessä, sopi veljen kysyä veljeltään melkein mitä tahansa ja veljen vastata mitä tahansa. Pakinan mestarin riemastuttava ja viisas kertomus meidän Herramme matkamiehistä ja heidän seikkailuistaan maailmassa, jossa hyviä on vähän, pahoja vielä vähemmän, mutta siunattuja hulluja laskematon määrä.
(WSOY)
- - -
Rummukaisen veljekset Ana ja Vilippus päättävät viedä "toisenkaltaisen", eläimille puhuvan veljensä, Elmerin, hullujenhuoneelle. Hevosrattailla kilpaa ajettuaan he tutustuvat Verneriin, jonka kanssa juopotellaan ja tapellaan. Elmeri korjaa sammuneet veljensä rattaille ja taival jatkuu. Maalaistalon piika, Ruusu, herättää miehissä, varsinkin Elmerissä, tunteita. Veljekset joutuvat vankilaan väärinkäsityksen takia ja sieltä selvittyään tapaavat mm. vankikarkuri Lempisen ja mökin isäntä Jappo Husson. Ana ja Vilippus kyllästyvät jo kulkemiseen ja toisiinsakin. Lopulta Elmeri ratkaisee asian ilmoittamalla, että hän lähtee kotiin. Hullujenhuoneesta nähdään vain tienviitta.
Veljesten matkanteossa on samoja elementtejä kuin Maiju Lassilan Tulitikkuja lainaamassa -teoksessa. Yksinkertaiset maalaismiehet joutuvat harmillisiin tilanteisiin tyhmyyttään ja väärinkäsityksien takia, alkoholi on osallisena asiassa. Elmeri on kuvattu kylähulluksi myönteisessä valossa. Kirjan kehyskertomus, yläkansakoulunopettaja Wilhelm Horsman päiväkirja, kertoo matkantekijöiden taustoista ja tulevaisuudesta. Wilhelm Horsma kansankynttilänä on Elmerin vastakohta eli Hannes Sihvon mukaan suomalaisen kyläviisaan ruumiillistuma.
Simo Puupponen kirjoitti loppukesän päiviin sijoittuvaa teosta Puijon majalla pimeimpänä talviaikana. Elokuisten päivien tunnelma ja ympäristö on kuvattu osuvasti muutamin lausein, voi melkein kuulla hätäisen jäniksen aiheuttaman risahduksen. Teoksen huumori on savolaisen leikillistä ja liioittelevaa, se tiivistyy romaanin sisällä oleviin erillisiin tarinoihin kuten "Oikein viisas mies" ja Vilippuksen ristiäiset. Aapeli kohtelee päähenkilöitään hyväntahtoisesti, mutta auktoriteetit saavat pakinoista tuttuun tapaan pieniä sivalluksia.
(Tuhannet tunteet / Kuopion kaupunginkirjasto - Pohjois-Savon maakuntakirjasto)
- - -
Rummukaisen veljekset Ana ja Vilippus päättävät viedä "toisenkaltaisen", eläimille puhuvan veljensä, Elmerin, hullujenhuoneelle. Hevosrattailla kilpaa ajettuaan he tutustuvat Verneriin, jonka kanssa juopotellaan ja tapellaan. Elmeri korjaa sammuneet veljensä rattaille ja taival jatkuu. Maalaistalon piika, Ruusu, herättää miehissä, varsinkin Elmerissä, tunteita. Veljekset joutuvat vankilaan väärinkäsityksen takia ja sieltä selvittyään tapaavat mm. vankikarkuri Lempisen ja mökin isäntä Jappo Husson. Ana ja Vilippus kyllästyvät jo kulkemiseen ja toisiinsakin. Lopulta Elmeri ratkaisee asian ilmoittamalla, että hän lähtee kotiin. Hullujenhuoneesta nähdään vain tienviitta.
Veljesten matkanteossa on samoja elementtejä kuin Maiju Lassilan Tulitikkuja lainaamassa -teoksessa. Yksinkertaiset maalaismiehet joutuvat harmillisiin tilanteisiin tyhmyyttään ja väärinkäsityksien takia, alkoholi on osallisena asiassa. Elmeri on kuvattu kylähulluksi myönteisessä valossa. Kirjan kehyskertomus, yläkansakoulunopettaja Wilhelm Horsman päiväkirja, kertoo matkantekijöiden taustoista ja tulevaisuudesta. Wilhelm Horsma kansankynttilänä on Elmerin vastakohta eli Hannes Sihvon mukaan suomalaisen kyläviisaan ruumiillistuma.
Simo Puupponen kirjoitti loppukesän päiviin sijoittuvaa teosta Puijon majalla pimeimpänä talviaikana. Elokuisten päivien tunnelma ja ympäristö on kuvattu osuvasti muutamin lausein, voi melkein kuulla hätäisen jäniksen aiheuttaman risahduksen. Teoksen huumori on savolaisen leikillistä ja liioittelevaa, se tiivistyy romaanin sisällä oleviin erillisiin tarinoihin kuten "Oikein viisas mies" ja Vilippuksen ristiäiset. Aapeli kohtelee päähenkilöitään hyväntahtoisesti, mutta auktoriteetit saavat pakinoista tuttuun tapaan pieniä sivalluksia.
(Tuhannet tunteet / Kuopion kaupunginkirjasto - Pohjois-Savon maakuntakirjasto)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Henkilöt, toimijat
Tapahtumapaikat
Asiasanayhdistelmät
Alkukieli
Tekstinäyte
- Hyviä ihmisiä on vähän, tosi pahoja vielä vähemmän, mutta onneksi meitä siunatusti hulluja on lukematon joukko.
Akat sanoivat, ettei ruoho kasvanut tuossa kaivon ja aitan puolivälissä, tuossa kivennupuran ympärillä, samalla tavalla kuin muualla tässä pihassa.
Akat saattoivat olla oikeassa, mutta saattoivat olla väärässäkin, sillä vähänkö akat näkyjä näkevät.
Siinä paikassa oli kuitenkin naapuri Villehard Hakkarainen heittänyt henkensä eräänä aurinkoisena kesäaamuna, hiljaa, vähän vain viinalle haisten, ja Joose Rummukainen oli viety linnaan kädet rautalenkeillä yhteen kytkettyinä.
Elmeri laski käsistään sianruokapöntön ja istuutui sen viereen kaivonkannelle. Tuuli huojutteli madonsyömiä marjapensaita, katolle asetettu väkkärä pyörähti laiskasti pari kertaa ja navetan seinustalla ajoi Heta takaa sontiaista.
Kädet selän taakse kytkettyinä olivat vieneet isän linnaan, eikä Elmeri ollut häntä enää sen jälkeen nähnytkään. Siitä oli jo kauan.
Akat saattoivat olla oikeassa, mutta saattoivat olla väärässäkin, sillä vähänkö akat näkyjä näkevät.
Siinä paikassa oli kuitenkin naapuri Villehard Hakkarainen heittänyt henkensä eräänä aurinkoisena kesäaamuna, hiljaa, vähän vain viinalle haisten, ja Joose Rummukainen oli viety linnaan kädet rautalenkeillä yhteen kytkettyinä.
Elmeri laski käsistään sianruokapöntön ja istuutui sen viereen kaivonkannelle. Tuuli huojutteli madonsyömiä marjapensaita, katolle asetettu väkkärä pyörähti laiskasti pari kertaa ja navetan seinustalla ajoi Heta takaa sontiaista.
Kädet selän taakse kytkettyinä olivat vieneet isän linnaan, eikä Elmeri ollut häntä enää sen jälkeen nähnytkään. Siitä oli jo kauan.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
157