Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Yhtä matkaa
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Hanna haluaisi, että Kirsikka leipoisi joskus pullaa tai olisi edes yhden viikonlopun ilman viinaa silloin tällöin. Ylipäänsä Kirsikka voisi joskus olla ihan vaan tavallinen äiti, joka huolehtii lapsestaan ja siivoaa kodin, ajattelee enemmän lapsensa tulevaisuutta kuin omia surkeita miessuhteitaan ja trendikästä ulkomuotoaan - intohimojaan. Hannan ja Kirsikan perheessä roolit ovat sekaisin. Hannalla 16 v on vähän päälle kolmekymppinen lapsi. Ja koska Kirsikka pakenee todellisuutta värikkäiden, iloa pursuavien juhlien järjestämiseen, ystävien viihdyttämiseen ja martinien kittaamiseen, Hanna etsii itselleen juuret, joita Kirsikka ei ole hänelle pystynyt tarjoamaan. Tarinaan punoutuu sukupolvesta toiseen siirtyvät kasvatuskieroutumat, isättömyys, epävarmuus omasta identiteetistä, pelot ja katkeruus mutta myös kärsivällisyys, ymmärrys ja anteeksianto. Tässäkään tarinassa nuorin henkilö ei totisesti ole se heikoin lenkki.
(Satu Vähämaa/ Sanojen aika)
Kirsikka rakastaa yllätysvieraita. Mikään ei ole niin toiveikasta kuin ovikellon kilahdus kesken television katselun. Hänestä on ihanaa nousta sohvalta, avata ovi, toivottaa tulija tervetulleeksi, sytyttää kynttilät ja nostaa viinipullo pöytään. Ja musiikki! Eksoottiset sävelmät tuovat häivähdyksen maailmasta, jossa ei ole laskuja, arkipäiviä, räntäsateita, televisiolupatarkastajia, viranomaisia, vuoronumeroita, jonoja eikä yksinäisyyttä sen jälkeen, kun vieraat ovat lähteneet.
Jos Hannan olisi pitänyt piirtää Kirsikan juhlien kulku, hän olisi käyttänyt nousevaa käyrää kuvaamaan juhlajärjestelyjä, jyrkästi nousevaa käyrää puolestaan vieraiden tuloa ja pintansa pitävää käyrää kuvastamaan itse juhlaa. Kun osa vieraista lähtee, käyrä laskee ensimmäisen kerran, mutta romahtaa täydellisesti vasta, kun viimeinenkin vieras joutuu luovuttamaan.
Virve Sammalkorven viides romaani kulkee hilpeän vakavasti viikonlopusta toiseen. Sen päähenkilöinä on kaksi täysin erilaista naista, nuori äiti ja teini-ikäinen tytär, ja näyttämönä kahden makuuhuoneen asunto betonilähiössä. Kysymys kuuluu, onko onni vain hissimatkan päässä vai paljon vaikeammin saavutettavissa.
(Gummerus)
Kirsikka rakastaa yllätysvieraita. Mikään ei ole niin toiveikasta kuin ovikellon kilahdus kesken television katselun. Hänestä on ihanaa nousta sohvalta, avata ovi, toivottaa tulija tervetulleeksi, sytyttää kynttilät ja nostaa viinipullo pöytään. Ja musiikki! Eksoottiset sävelmät tuovat häivähdyksen maailmasta, jossa ei ole laskuja, arkipäiviä, räntäsateita, televisiolupatarkastajia, viranomaisia, vuoronumeroita, jonoja eikä yksinäisyyttä sen jälkeen, kun vieraat ovat lähteneet.
Jos Hannan olisi pitänyt piirtää Kirsikan juhlien kulku, hän olisi käyttänyt nousevaa käyrää kuvaamaan juhlajärjestelyjä, jyrkästi nousevaa käyrää puolestaan vieraiden tuloa ja pintansa pitävää käyrää kuvastamaan itse juhlaa. Kun osa vieraista lähtee, käyrä laskee ensimmäisen kerran, mutta romahtaa täydellisesti vasta, kun viimeinenkin vieras joutuu luovuttamaan.
Virve Sammalkorven viides romaani kulkee hilpeän vakavasti viikonlopusta toiseen. Sen päähenkilöinä on kaksi täysin erilaista naista, nuori äiti ja teini-ikäinen tytär, ja näyttämönä kahden makuuhuoneen asunto betonilähiössä. Kysymys kuuluu, onko onni vain hissimatkan päässä vai paljon vaikeammin saavutettavissa.
(Gummerus)
Kirjallisuudenlaji
Henkilöt, toimijat
Alkukieli
Tekstinäyte
- Minua ei ole tarkoitettu tähän säähän, Kirsikka sanoi. Minun olisi pitänyt syntyä jonnekin, missä on lämmintä ja kaunista.
Hän tihrusti nähdäkseen lumisateen läpi edessä ajavan auton perävalot.
- Meri on sinivihreä, Kirsikka jatkoi. Aurinko paistaa palmunlehvien läpi ja minä kävelen varvastossuissani ja kietaisuhameessani torille. Ostan hedelmiä, bataatteja ja tuoretta tonnikalaa tutulta kalastajalta. Ampiaiset pörräävät kiukkuisina naapurikojun meloneissa, mangoissa ja papaijoissa. Ilma tuoksuu ylikypsiltä hedelmiltä ja maahan valuneelta mehulta. Kun palaan kotiin, sinä olet juuri tullut uimasta. Sinulla on vaaleanpunainen uimapatja, bikinit ja iso aurinkohattu. Pyydän sinut kattamaan pöydän kuistille, jonka seinillä gekot juoksentelevat. Isot vaaleat näkyvät läpi, pienet mustat ovat kuin salmiakkikarkkeja. Illalla kun tulee pimeää, ne rohkaistuvat hakemaan öljylamppumme kirkkaudesta pökertyneitä yöperhosia. Ennen nukkumaanmenoa teemme kävelyretken rantaan, heittäydymme hiekalle ja teemme siihen enkeleitä.
Kirsikka vilkaisi taas Hannaa.
- Miltä kuulostaa?
Hanna puri huultaan.
- Ihan yhtä tyytymätön sinä sielläkin olisit, hän lipsautti sitten.
Kirsikka ei edes kääntynyt katsomaan Hannaa. Hän puristi vain ohjauspyörää lujemmin. Hetken päästä hän alkoi itkeä.
Hän tihrusti nähdäkseen lumisateen läpi edessä ajavan auton perävalot.
- Meri on sinivihreä, Kirsikka jatkoi. Aurinko paistaa palmunlehvien läpi ja minä kävelen varvastossuissani ja kietaisuhameessani torille. Ostan hedelmiä, bataatteja ja tuoretta tonnikalaa tutulta kalastajalta. Ampiaiset pörräävät kiukkuisina naapurikojun meloneissa, mangoissa ja papaijoissa. Ilma tuoksuu ylikypsiltä hedelmiltä ja maahan valuneelta mehulta. Kun palaan kotiin, sinä olet juuri tullut uimasta. Sinulla on vaaleanpunainen uimapatja, bikinit ja iso aurinkohattu. Pyydän sinut kattamaan pöydän kuistille, jonka seinillä gekot juoksentelevat. Isot vaaleat näkyvät läpi, pienet mustat ovat kuin salmiakkikarkkeja. Illalla kun tulee pimeää, ne rohkaistuvat hakemaan öljylamppumme kirkkaudesta pökertyneitä yöperhosia. Ennen nukkumaanmenoa teemme kävelyretken rantaan, heittäydymme hiekalle ja teemme siihen enkeleitä.
Kirsikka vilkaisi taas Hannaa.
- Miltä kuulostaa?
Hanna puri huultaan.
- Ihan yhtä tyytymätön sinä sielläkin olisit, hän lipsautti sitten.
Kirsikka ei edes kääntynyt katsomaan Hannaa. Hän puristi vain ohjauspyörää lujemmin. Hetken päästä hän alkoi itkeä.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.