Mäkelin, Yrjö
Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
Kuva: Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmat
Elämäkertatietoa
Yrjö Esaias Emanuel Mäkelin syntyi 1. kesäkuuta 1875 Tampereella.
Nimimerkit: Riitahuhdan Esa; Y. M.; Yksi Meistä
Salanimet: Koutaniemi, Risto
Koulutus
Käynyt yhden luokan kansakoulua.
Ammatti
Suutarinoppilaana ja suutarina Ruovedellä Tampereella, Helsingissä ja Porissa 1896–1900.
Nimimerkit: Riitahuhdan Esa; Y. M.; Yksi Meistä
Salanimet: Koutaniemi, Risto
Koulutus
Käynyt yhden luokan kansakoulua.
Ammatti
Suutarinoppilaana ja suutarina Ruovedellä Tampereella, Helsingissä ja Porissa 1896–1900.
Päätoimittaja Kansan Lehdessä (Tampere) 1900–1906, Kansan Tahdossa (Oulu) 1907–1914 sekä 1917–1918. Toimittajana Oulun Sanomissa 1915–1917, Pohjan Kansassa (Oulu) 1922, Uudessa Pohjan Kansassa (Oulu) 1923.
Suomen Työväenpuolueen (myöh. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) puoluehallinnon ja puolueneuvoston jäsen. Porvarissäädyn jäsen valtiopäivillä 1905–1906, Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen kansanedustaja 1908–1910, 1914, 1917.
Joulun 1910 vankeudessa tuomittuna maapetokseen kehottamisesta kirjoituksellaan Suomisyöjät mielettömyyden vallassa; kuolemantuomio 1918, joka muutettu elinkautiseksi kuritushuonetuomioksi, armahdettu 1922. Vangittiin uudelleen 1923 kommunistisesta toiminnasta syytettynä.
Kuoli 18. syyskuuta 1923 Helsingissä.
Suomen Työväenpuolueen (myöh. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) puoluehallinnon ja puolueneuvoston jäsen. Porvarissäädyn jäsen valtiopäivillä 1905–1906, Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen kansanedustaja 1908–1910, 1914, 1917.
Joulun 1910 vankeudessa tuomittuna maapetokseen kehottamisesta kirjoituksellaan Suomisyöjät mielettömyyden vallassa; kuolemantuomio 1918, joka muutettu elinkautiseksi kuritushuonetuomioksi, armahdettu 1922. Vangittiin uudelleen 1923 kommunistisesta toiminnasta syytettynä.
Kuoli 18. syyskuuta 1923 Helsingissä.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Yrjö Mäkelin on julkaissut myös työväenliikkeen kirjallisuutta sekä runsaasti pakinoita eri lehdissä nimimerkillä Riitahuhdan Esa ja kirjoituksia Työväen kalenterissa, Työväen Joulu -lehdessä ja eri sanomalehdissä. Mäkelinin pakinoita on julkaistu myös Löylyä porvarille -kokoelmassa (1980).