Kulinaristin kuolema

Kadonnutta makua etsimässä

Ranskan vaikutusvaltaisin ravintolakriitikko, pöyhkeä mutta vastustamaton Pierre Arthens, makaa kuolinvuoteellaan. Arthens ei ole kuitenkaan valmis siirtymään manan maille ennen kuin onnistuu keksimään, mikä oikein on tuo hänen sydäntään kaihertava maku, jonka hän tietää olevan elämänsä tärkein, lopullinen totuus.

Elämänsä ehtoossa Arthens käy läpi aistinautintojen täyteisiä elinvuosiaan siinä toivossa, että tavoittaisi tuon ihmeellisen maun ja saisi vielä kerran tuntea sen kielellään. Makumatkallaan hän tulee paljastaneeksi itsestään paljon muutakin kuin kulinaariset mieltymyksensä. Oma sanansa sanottavana on myös petetyllä vaimolla, ylenkatsotulla lapsella, kyynisellä ovenvartijarouvalla ja laiskanpulskealla kissalla. Mutta millainen maku tästä yhdestä eletystä elämästä jää?

”Noiden kahden ääripään välillä, haudutetun lihan lämpimästä täyteläisyydestä osterin kristallinkirkkaaseen paljauteen, olen kokenut keittotaidon koko kirjon ensyklopedisena esteetikkona, joka aina on ollut yhden ruokalajin verran muita edellä – mutta aina sydämen verran jäljessä.”
(Gummerus)