Kotimainen kirjallisuus 1950-luvulla

1950-luku oli jälleenrakentamisen vuosikymmen, ja niin kutsutun hyvinvointiyhteiskunnan laajamittainen rakentaminen alkoi silloin. Koska Suomi kuului toisen maailmansodan häviäjiin, joutui se maksamaan suuret sotakorvaukset Neuvostoliitolle. Sotien jälkeen työllisyystilanne oli kuitenkin hyvä, sillä Suomen jälleenrakennus ja sotakorvausteollisuus tarvitsivat paljon työvoimaa. Myös väestörakenne koki muutoksia. 1950-luvulla suurin osa kansasta asui maalla, ja Suomi oli maatalousmaa, mutta teollistumisen myötä Suomi alkoi kaupungistua. Parantuneen terveydenhuollon ja parempien elinolojen ansiosta, suomalaisten elinikä lähti nousuun ja väkiluku lisääntyi.

1950-luvulla Suomen kulttuurielämää leimasi korkeakulttuurin ja populaarikulttuurin vastakkainasettelu. TV-toiminta alkoi kokeiluilla vuonna 1955, ja Yleisradio aloitti säännölliset televisiolähetykset ensimmäistä kertaa 1958. 1950-luvulla syntyi myös erityinen nuorisokulttuuri, josta Suomessa otettiin mallia ulkomailta, erityisesti Amerikasta. Nuorisokulttuuri synnytti tarpeen omaan musiikkiin. Italianiskelmät valtasivat tällöin Suomen ja muun muassa Olavi Virta lauloi niitä. Myös rock 'n' roll saapui Suomeen ja nousi suureen suosioon Elviksen ja Bill Haleyn Rock around the clock -hitin myötä. Myös elokuvat nousivat tärkeiksi nuorille ja filmitähtiä alettiin ihailla ja jäljitellä. Varsinkin James Dean, jonka elämä jäi traagisen lyhyeksi, nousi nopeasti nuorten idoliksi ja ihailun kohteeksi.

Kirjallisuudessa perinteisen kerronnan rinnalle nousi 1950-luvulla modernismi. 1950-luvun modernismi muistutti suomenruotsalaista modernismia ja eniten se näkyi runoudessa. Esille nousi kuitenkin myös joukko lahjakkaita prosaisteja. Modernin proosan tunnuspiirteiksi nousivat kerronnan liikkuminen eri ajoissa ja sen keskittyminen sisäiseen monologiin ja tunteisiin. Modernissa lyriikassa tuli taas esille näkemys siitä, että runoilijan tuli olla kieltä kokeileva eikä niinkään runouden näkijä ja luoja. 1950-luvulla ei muodostunut kiinteää kirjailijaryhmää, mutta vuosikymmenen merkittäviä kirjailijoita olivat esimerkiksi Veijo Meri, Väinö Linna, Helvi Juvonen, Eeva-Liisa Manner, Paavo Haavikko, Tove Jansson, Aila Meriluoto, Lassi Nummi ja Bo Carpelan.

Joitakin merkittäviä 1950-luvun tapahtumia Suomessa

- 1952 Suomessa järjestetään kesäolympialaiset
- Armi Kuusela valitaan ensimmäiseksi Miss Universumiksi
- Viimeiset sotakorvausjunat lähetetään matkaan syyskuussa
- 1956 Yleislakko (viimeisin Suomen historian kolmesta täysimittaisesta yleislakosta)
- 1959 Paul Anka esiintyy Linnanmäellä

Lähteet:
Suomi 75: itsenäisen Suomen historia 3. Toim. Tarkka, J. et al. 1992.
Tarkka, Jukka & Tiitta, Allan. Itsenäinen Suomi: kahdeksan vuosikymmentä kansakunnan elämästä. 1997..
Avoin ja suljettu: Kirjoituksia 1950-luvusta suomalaisessa kulttuurissa. Toim. Anna Makkonen. 1992.
"1950-luku nuorisokulttuurin nousun vuosikymmen." Ohjelma on toteutettu Pohjois-Pohjanmaan Museon ja Opetushallituksen yhteisprojektina. Palvelu on osa Opetushallituksen Suomi tietoyhteiskunnaksi projektia. http://oulu.ouka.fi/ppm/1950/index.html 

Veijo Meri

Syntynyt: 31.12.1928, Viipuri
Kuollut: 21.6.2015, Helsinki

Veijo Meri oli oman sukupolvensa tunnetuimpia kirjailijoita ja yksi suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä modernisteja. Häntä pidetään myös kotimaisen kirjallisuuden merkittävänä uudistajana.

Veijo Meren tyyliä on kuvailtu omintakeiseksi ja monimuotoiseksi. Erityisesti Meri oli tunnettu sota-aiheiden kuvaamisesta ja sen tapahtumien vangitsemisesta. Ensisijaisessa roolissa Meren teoksissa oli kuitenkin ihmiskuvaus, jolle sota luo vain poikkeukselliset olosuhteet. Meren kerrontatyyli poikkesikin perinteisestä, sillä hän kuvasi tapahtumia henkilöhahmojen näkökulmasta. Tästä syystä häntä pidetäänkin modernistisen kerronnan edelläkävijänä. Hänen tuotannolleen oli myös tyypillistä yllättävät näkökulmat, yhteiskuntakriittisyys sekä huumori.

Veijo Meren tuotanto on hyvin laaja, erityisesti hän on kirjoittanut romaaneja ja novelleja, mutta tuotantoon lukeutuu myös runoja, esseitä, historiateoksia, näytelmiä ja kuunnelmia. Lisäksi hän on myös kääntänyt paljon teoksia. Meren esikoisromaani Manillaköysi julkaistiin vuonna 1957. Teosta pidetään modernismin suomenkielisenä perusteoksena. Kuitenkin vasta teoksellaan Peiliin piirretty nainen (1963) Meri vahvisti asemansa modernin romaanin kirjoittajana ja häntä alettiin pitää modernismin keulakuvana. Meri sai teoksesta myös valtionpalkinnon.

Veijo Meri ei ole vain arvostettu ja tunnettu kirjailija Suomessa vaan hän on myös kansainvälisesti tunnettu. Merta pidetäänkin maailmalla yhtenä tunnetuimpana suomalaiskirjailijana ja hänen teoksiaan on käännetty yli 20 eri kielelle. Merestä kirjoitetaan yhä runsaasti ja hän on saanut useita palkintoja ja kunnianosoituksia.

Lähteet:
Sihvo, Hannes. Veijo Meri: Täynnä liikettä. 1998.
Salokannel, Juhani. Linnasta Saarikoskeen: Suomalaisia kirjailijakuvia. 1993.
Otava. Kirjailijat: Veijo Meri. Otava.fi. https://otava.fi/kirjailijat/veijo-meri/#.WEEvybKLS70
Sihvo, Hannes. Veijo Meri. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 2.11.1999. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/4829/

Leo Ågren

Syntynyt: 27.7.1928, Uusikaarlepyy
Kuollut: 21.6.1984, Tukholma

Leo Ågren oli suomenruotsalainen kirjailija, toimittaja ja typografi, joka aloitti kirjailijanuransa 1950-luvulla. Leo Ågrenin veljet Gösta ja Erik olivat myös kirjailijoita, veljeksistä Gösta Ågren lienee tunnetuin.

Leo Ågrenin tyyliin kuului johdonmukainen ja ilmeikäs kerronta, joka sisälsi psykologisesti monipuolisia elementtejä. Ågrenin esikoisteos Hunger i skördetid ilmestyi vuonna 1954. Kirja oli Ågrenin omaelämäkerrallinen tarina ja käsitteli Pohjanmaan tilattomien väestön elämää. Kirja sai jatkoa seuraavan vuonna 1955 ilmestyneessä kirjassa Motsols. Yksikään aiemman sukupolven kirjailija ei ollut osannut kuvata ja käsitellä luokkaeroja tai Suomen ja Ruotsin välejä selvemmin kuin Leo Ågren.

Ågren kirjoitti myös torppariaiheisen Kungsådern-romaanitrilogian, jonka tapahtumat ulottuivat 1700-luvun alusta vuoteen 1918. Trilogia lukeutuu johdonmukaisen kerrontatyylinsä ja monipuolisen kielen ansiosta 1900-luvun suomenruotsalaisen proosan kohokohtiin.

Ågren muutti Ruotsiin vuonna 1959 tavoitteenaan toimia päätoimisesti kirjailijana, sen sijaan hän joutui kuitenkin ansaitsemaan elantonsa typografina. Vaikka Leo Ågren keräsi tunnustusta aikanaan kirjailijana, on hän nykyään lähes unohdettu.

Lähteet:
Finlands svenska litteratur 1900-2012. 2014.
Ågren, Gösta. En man gick genom stormen : Leo Ågrens liv och diktning. 1983.
Ågren, Britt. En Bok om Leo. 1996.

Koonnut Vaasan kaupunginkirjasto, 2017

Kiinnostaako 1950-luvun kirjallisuus? Tällä haulla löydät lisää 1950-luvulla vaikuttaneita kotimaisia kirjailijoita: 1950-luku

Lisätty Kirjasampoon 8.9.2017 / Elina